SISÄPLANEETAT

Mitä sisäplaneetat ovat?

Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat sisäplaneettoja. Ne ovat maan kaltaisia pieniä kiviplaneettoja, jotka kostuvat pääosin raskaista alkuaineista. Näitä planeettoja kutsutaan kiinteän olomuotonsa vuoksi myös kiviplaneetoiksi. Planeetat ovat muodostuneet sisemmässä aurinkokunnassa, jäärajan ulkopuolella.

Merkurius

• löytöaika: esihistoriallinen
  
• keskietäisyys auringosta: 57 909 227 km 
  
• kiertoaika Auringon ympäri:  87 d 23,3 h
  
• kuiden lukumäärä: 0
• pinta-ala 74,797 × 106 km2
  
• massa: 330,104 × 1021kg
  
  

Merkurius on aurinkokuntamme sisin planeetta. Se poikkeaa muista sisäplaneetoista siten, että sillä ei ole ympäröivää kaasukehää. Merkurius muistuttaa kuuta, sillä sen pinta on hyvin kraatteiroitunut. Merkuriuksen pintalämpötila voi nousta yli 430 celsiusasteeseen, koska se on niin lähellä aurinkoa.

Merkurius on vain hieman maan kuuta suurempi, mutta se on hyvin painava ja siksi sen ytimen arvellannkin suuri ja metallinen. Merkuriuksen magneettikentä on poikkeuksellisen heikko, eikä siihen tiedetä syytä. 

Merkurius on huonosti tunnettu planeetta. Edellisestä Merkurius-luotaimesta ennätti kulua yli 30 vuotta, ennen kuin Nasa lähetti MESSENGER-luotaimen tutkimaan planeettaa. MESSENGER asettui Merkuriusta kiertävälle radalle maaliskuussa 2011 ja ennätti tutkia planeettaa yli neljän vuoden ajan. Seuraavana Merkuriusta suuntaa tutkimaan eurooppalainen Bepi Colombo, jonka on tarkoitus saapua planeetan kiertoradalle vuonna 2024.

Venus

• löytöaika: esihistoriallinen 
  
• keskietäisyys auringosta: 108 208 926 km 
  
• kiertoaika auringon ympäri: 224,70096 d
• kuiden lukumäärä: 0
• pinta-ala: 4,60×108 km2
• massa: 4,8685×1024 kg 
  

Venus muistuttaa Maata sen massaan ja kokoon nähden, mutta olosuhteen Venuksen pinnalla ovat hyvin erilaiset kuin Maassa. Siksi Venusta nimitetäänkin usein Maan sisarplaneetaksi.

Uskotaan, että Venuksen pinnalla on muinoin ollut vettä, mutta se on paennut avaruuteen ja aiheuttaen Venukselle hyvin paksun kaasukehän. Kaasukehä koostuu lähes kokonaan hiilidioksista, joka on niin voimakas kasvihuonekaasu, että planeetan pintalämpötila on noussut 460 celsiusasteeseen..

Venuksen peittää rikkidioksiidistä ja rikkihaposta koostuva pilvi, joka estää näkyvyyden Venuksen pinnalle. Ainoat suorat kuvat sen pinnasta ovat 70- ja 80-luvuilta, jolloin muutama Venera-luotain onnistui laskeutumaan ehjänä sen pinnalle ja lähettämään sieltä kuvia.

Venuksen pinta on melko nuorta, sillä se on todennäköisesti uusiutunut täysin viimeisen puolen miljardin vuoden aikana. Venuksen pinnalla on havaittu useita tulivuoria ja vanhoja laavavirtoja. Tästä huolimatta Venuksesta ei ole havaittu aktiivista tulivuoritoimintaa, joka mietityttää tutkijoita. 

Maa

• keskietäisyys auringosta: 1,4960×108 km 
  
• kiertoaika auringon ympäri: 365,25 päivää
  
• kuiden lukumäärä: 1
• pinta-ala: 510 100 000 km2
  
• massa: 5,9737×1024 kg 
  

Planeettamme Maa on suurin aurinkokuntamme kiviplaneetoista. Se on myös ainoa paikka maailmankaikkeudessa, jossa tiedämme kehittyneen elämää ja jossa on juoksevaa vettä.  71% Maan pinta-alasta on vettä. Siksi Maata kutsutaankin usein Siniseksi planeetaksi. Maapallon kuivan maan pinta-ala on täsmällen sama kuin Marsin. 

Maalla on myös poikkeuksellisen suurikokoinen kiertolainen, kuu. Se on niin iso, että näitä kahta voi periaatteessa kutsua kaksoisplaneetoiksi. 

 Maan kaasukehää kutsutaan ilmakehäksi. Ilmakehä mahdollistaa elämän maapallolla, sillä se tasaa vuorokautiset lämpötilanvaihtelut. 

Mars

• löytöaika: esihistoriallinen
• keskietäisyys auringosta: 227 920 000 km
• kiertoaika Auringon ympäri: 686,9601 d
• kuiden lukumäärä: 2
• pinta-ala: 1,448 · 108 km2 
  
• massa: 6,4185 · 1023 kg 
  

Mars on ulommaisin Aurinkokuntamme neljästä kiviplaneetasta. Marsin pinta-ala on vain puolet Maan pinta-alasta. Planeetalla on ohut, pääasiassa hiilidioksiidista koostuva kaasukehä. Marsilla on todennäköisesti joskus ollut paksumpi kaasukehä ja sen pinnalla on virrannut vettä., mutta planeetta on liian pieni ylläpitämään paksua ilmakehää. Veden katoamisen Marsista on aiheuttanut osittain myös se, että se menetti Magneettikenttäsä noin 4 miljardia vuotta sitten. 

Marsilla on samantyyppiset vuodenajat kuin Maassa, mikä johtuu siitä, että Marsin pyörimisakseli on lähes yhtä kallellaan kuin maan. Marsilla on navoillaan jäiset napalakit, jotka koostuvat pääosin vesijäästä. 

Useat valtiot ovat jo pitkään suunnitelleet miehitettyä matkaa Marssiin. Mars on myös Kuun lisäksi potentiaalisimpia kohteita Maan ulkopuolisen siirtokunnan perustamiseksi.

Asteroidivyöhyke

Marsin ja Jupiterin ratojen välissä on Asteroidivyöhyke, joka on selkeä jäänne Aurinkokunnan alkuajoilta. Asteroidivyöhyke koostuu samasta materiaalista, josta planeetat aikoinaan muodostuivat kiertymäkiekossa. Jupiterin aiheuttamat painovoimahäiriöt kuitenkin estivät  tämän alueen kappaleita muodostamasta planeettaa. Jäljelle jäi harva rengas joka koostuu suurimmaksi osaksi kivisistä ja metallisista kappaleista eli asteroideista. Niistä käytetään usein myös nimitystä "pikkuplaneetat".

Asteroidivyöhykkeen suurin kappale on Ceres. Halkaisijaltaan se on 950 km. Ceres on asteroidi, mutta poikkeuksellisesti se luokitellaan myös Kääpiöplaneetaksi. Yleinsä nämä kaksi asiaa tarkoittavat eri asiaa, eikä niitä pidä sekoittaa keskenään. Ceres on aurinkokunnan pienin kääpiöplaneetta.