KÄÄPIÖPLANEETAT JA ULOMPI AURINKOKUNTA

Kääpiöplaneetat ovat kappaleita, joita ei voida muunmuassa kokonsa perustella luokitella planeetoiksi. 

Jotta kappale voidaan luokitella kääpiöplaneetaksi, on se täytettävä seuraavt kolme ehtoa:

• Kappale kiertää Aurinkoa (tai jotain muuta tähteä). Jos se kiertää planeettaa, kyseessä on kuu kappaleen koosta riippumatta.
• Kappale on niin massiivinen, että se on niinsanotusti hydrostaattisessa tasapainossa ja painovoima on muokannut sen pinnan suunnilleen pallomaiseksi. 
• Kappale ei ole häiriöillään tyhjentänyt ratansa ympäristöä muista kappaleista. 

Kääpiöplaneetan erottaa normaalista planeetasta siten, että kääpiöplaneetan kiertoradalla liikkuu usein muitakin kappaleita, kuten asteroideja. Planeettoilla puolestaan on selkeä reitti auringon ympärillä. 

Pluto

Pluto on kääpiöplaneetoista tunnetuin, sillä se määriteltiin ennen planeetaksi. Uudet löydöt kuitenkin pakottivat määrittelemään sen kääpiöplaneetaksi. Pluto on osa Kuiperin vyöhykettä.

Pluton keskietäisyys Auringosta on 39,5 AU. Lähimmillään se on Neptunusta lähempänä.
Halkaisija on 2320 km. Pluto on kirkkain Kuiperin vyöhykkeen kohde.

Plutolta on löydetty viisi kuuta, joista suurin on Kharon. Kharon on 1 200 kilometrin halkasijainen. Muiden kuiden kokoa ei vielä tunneta, mutta ne ovat hyvin pieniä.

Pluto sai nimensä roomalaisessa mytologiassa esiintyvän manalan
hallitsijan ja rikkauksien jumalan, mukaan.

MakeMake

MakeMake on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä kääpiöplaneetta, joka kuuluu Kuiperin vyöhykkeeseen. Se löydettiin vasta maaliskuussa 2005.  

MakeMake on väriltään punaruskea.
Arviot sen halkaisijasta ovat noin 1300-1900 km. 
Sen keskietäisyys Auringosta  on 6850,2 milj.km = 45,791 AU

 Yksi Makemaken kierros Auringon ympäri kestää 308 vuotta. Makemake on Pluton jälkeen kirkkain Kuiperin vyöhykkeen kohde.

Nimi MakeMake on peräisin Polynesialaiselta luojajumalalta. 

Eris

Eris on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä kääpiöplaneetta , jonka halkaisijaksi on laskettu 2326 km. Planeetan löytäjät kutsuvat tätä kymmenenneksi planeetaksi. Planeetta on 27% Plutoa isompi ja siksi se luokitellaankin isoimmaksi kääpiöplaneetaksi.

Se sijaitsee tällä hetkellä 97 AU:n etäisyydellä Auringosta ja sen kiertorata on hyvin kalteva.  Yksi kierros Auringon ympäri kestää 557 vuotta. 

Eris tunnettiin aluksi väliaikaisella nimellä "Xena". Nimi Eris tulee Kreikkalaiselta eripuraisuuden jumalalta. 

Erikseltä on löydetty myös yksi kuu. Sille annettiin nimeksi Dysnomia, laittomuuden jumalattaren Dysnomian mukaan. Sen kooon on arviotu olevan 350 ja 490 km välillä.

Haumea

Haumea on suunnilleen Pluton kokoinen kääpiöplaneetta, joka on osa Kuiperin vyöhykettä. Haumea on Aurinkokuntamme yksi nopeimmiten pyörivä kappale. 

Kappaleen löydöstä on ollut kiistaa kahden eri tutkijaryhmän välillä, mutta kunnia sen löytämiselle on annettu espanjalaiselle tähtitieteilijälle José Luis Ortiz Moreno, sillä hän kerkesi tiedottamaan asiasta enimmäisenä.

 Planeetta on saanut lempinimen "Santa", sillä se löydettiin joulun aikoihin. Sen virallinen nimi on kuitenkin peräisin havajilaisen mytologian Haumea-jumalattarelta.

Haumea sijaitsee tällä hetkellä 51 AU:n etäisyydellä Auringosta.
Keskietäisys on 43,335 AU. Haumean halkaisijan arvioidaan olevan noin 1600 km.

Haumealla on havaittu kaksi kuuta, Hi-iak ja Namaka. Namaka on sisempi kuu ja Hi-iak on ulompi kuu. Kummatkin kuut on nimetty Havajilaisen mytologian Haumea-jumalattaren tyttärien mukaan.

Pikkuplaneetat

Pikkuplaneetta on kappale, joka kiertää Aurinkoa, mutta se ei täytä Planeetan määritelmää. Pikkuplaneetta ei myöskään ole komeetta.

Suurin osa tunnetuista pikkuplaneetoista kiertävät Marsin ja Jupiteriin välillä ja ovat niinsanotun päävyöhykkeen asteroideja. Myös joillain pikkuplaneetoilla on omia kuitaan. Lisäksi ainakin yhdellä pikkuplaneetalla on kaasuplaneettojen tavoin havaittu renkaat.

Pikkuplaneettoja voi myös kutsua nimellä planetoidi ja asteroidi.  Nimi asteroidi on nykään yleisimmässä käytössä.

Vuoden 2015 alussa tunnettiin 422 636 pikkuplaneettaa.

Ulompi Aurinkokunta

Neptunuksen takaa alkaa Kuiperin vyöhykkeeksi nimitetty alue. Alue koostuu pääosin jääkappaleista. Se on hyvin leveä, 20 astronomista yksikköä, joka vastaa matkaa Auringosta Saturnukseen. Kuiperin vyöhyke on 20 kertaa leveämpi ja 20-200 kertaa suurempi kuin asteroidivyöhyke.

Cerestä lukuunottamatta kaikki aurinkokunnan kääpiöplaneetat sijaitsevat Neptunuksen radan takana.

Kuiperin vyöhykkeen takana alkaa leviävä hajanainen kiekko. Se sisältää samanlaisia jäisiä kappaleita kuin Kuiperin vyöhyke.

Aurinkokuntaa uskotaan ympäröivän pallonkuorimainen pilvi komeetanytimiä, jota kutsutaan Oortin pilveksi. Oortin pilvi sijaitsee noin 50 000 AU:n etäisyydellä Auringosta. 

Aurinkokunnan niinsanotuksi ulkorajaksi voi myös määrittää etäisyyden, jossa aurinkotuuli törmää tähtienväliseen aineeseen. Tätä rajaa kutsutaan heliopaussiksi. Vuonna 1977 laukaistu Voyager 1 -luotain ylitti heliopaussin vuonna 2012. Se jatkaa edelleenkin etääntymistään maapallosta. Vuoden 2018 alussa se oli yli 141 AU:n päässä Auringosta ja siksi se on kaukaisimmaksi matkustanut ihmisen valmistama esine.